Web Summit 2014

Web Summit keräsi yhteen 22 000 kävijää Dubliniin, Irlantiin. Kolmipäiväinen tapahtuma toi yhteen start-upit, sijoittajat, suurimmat teknologiayritykset ja teknologian parissa työskentelevät. Tapahtuman tärkeydestä kertoo se, että esim. vuonna 2013 60% Fortune 500 yrityksistä oli paikalla ja vuonna 2014 varmasti enemmän, koska tapahtuman kävimäärä kasvoi yli 10 000 kävijällä. Toisaalta on mielenkiintoista, että vielä 2010 tapahtumassa oli vain 400 kävijää. On siis päivänselvää, että kyseiselle tapahtumalle on ollut tarvetta. Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että tapahtuman kasvu ei haitannut palvelun tasoa. Ihmisiä oli paljon, mutta liikkuminen onnistui, jonottamiselta vältyttiin ja ruoka oli hyvää. 

Voiko Master Data –hanke onnistua?

Samalla kun teollisen internetin, koneoppimisen, ennakoivan analytiikan tai avoimen tiedon hyödyntäminen saa päättäjien leukaperät nyökkäilemään kiinnostuneesti, Master Datan mainitseminen aiheuttaa lähinnä kyllästynyttä päiden pyörittelyä. Kieltämättä on helpompi innostua erilaisista kylpyammeista kuin vesieristeistä laattojen alla. Miksi Master Datan pitäisi silti kiinnostaa? Siksi, että se kattaa yrityksen ydinasiat, joiden ympärillä koko liiketoiminta pyörii.

Vuoden alku toi sertifioitua vahvistusta ketterään määrittelyosaamiseemme

Vuosi 2014 alkoi Talent Basessa henkilöstön osaamisen kehittämisellä, kun konsulttimme suorittivat Scrum Product Owner -sertifiointikoulutuksen. Opitun avulla toimimme entistä paremmin asiakkaidemme IT-hankkeissa tuote- ja järjestelmäomistajien luotettuina työpareina, sekä liiketoiminnan edustajien ja IT-kehitystiimien suuntaan.

Koulutus vahvisti näkemyksemme siitä, että vahvasti toteutuspuoleen painottuvat ketterän kehityksen viitekehykset tarvitsevat rinnalleen soveltuvan tavan tehdä lopputuotteen määrittelytyötä, ratkaisusuunnittelua. Ketterä ei saa tarkoittaa puutteellisesti suunniteltua ja dokumentoitua, vaan sen tulisi tarkoittaa iteratiivista sekä laadukasta täsmämäärittelyä. 

Tähän tarpeeseen kehittämämme KAPO-menetelmä tarjoaa ratkaisun. Menetelmässä hyödynnetään helposti ymmärrettävää tuotteen prototyyppiä, joten liiketoimintojen ja arkkitehtuurin edustajat voidaan ottaa mukaan tuotteen kehitysjonon (Product Backlog) eri kohtien (Backlog Item) työstämiseen (Backlog Grooming) jo määrittelyvaiheessa. Teknisestä toteutuksesta vastaavalle tiimille prototyyppi tuo myös tehokkuutta perinteisten käyttäjätarinoiden (User Story) ja vaatimusten rinnalle, koska määrittelyt ovat täsmällisempiä ja itse protoa voidaan hyödyntää tuoteversion (increment) pohjana. Lisäksi valmiin tuotteen julkaisu ja jalkauttaminen on huomattavasti helpompaa, kun liiketoimintojen edustajat, esimerkiksi prossien omistajat sekä loppukäyttäjät, ovat osallistuneet tuotteen määrittelyyn. 

Lue lisää KAPO-menetelmästä tiivistelmästämme tai aikaisemmasta blogikirjoituksestamme.

KAPO-menetelmällä laadukasta ratkaisusuunnittelua ketteriin IT-hankkeisiin

Talent Base valmistautuu vuoteen 2014 tuomalla laadukasta ratkaisusuunnittelua ketteriin IT-hankkeisiin. Pitkäaikaisen ja monipuolisen projektikokemuksen pohjalta suunnitellusta ketterän kehityksen työkalusta, KAPO-menetelmästä, on saatu lupaavia näyttöjä, ja menetelmää tullaan soveltamaan kuluvan vuoden aikana useisiin asiakasprojekteihin.