Hyvä verkkosivu Googlen mukaan

Millainen on hyvä verkkosivu? Tästä voidaan olla monta mieltä, mutta yleisen käsityksen mukaan hyvä sivu on helppokäyttöinen, tarjoaa halutun vastauksen tai toiminnon ja on toisinaan jopa tyylikäs. Turha miettiä pidemmälle, sillä Google vastasi kysymykseen hiljattain.

Hakukonejätti julkaisi viime vuoden marraskuussa aiemmin vain Googlen omille arvioijille tarkoitetut ohjeensa Search Quality Rating Guidelines. Kattava 160-sivuinen ohjekirja kertoo Googlen käsityksen laadukkaasta verkkosivusta ja on hyvä opas kaikille niille, jotka kaipaavat kättä pitempää parantaakseen sivunsa laadukkuutta. Huom! Ohjekirja ei neuvo, miten noustaan ykköseksi hakutuloksissa, saati paljasta mitään hakualgoritmin toiminnasta.

Haku ei ole vain matematiikkaa

Tarkkoja ohjeita tarvitaan, kun arvioijat vertaavat hakualgoritmin löytämiä sivuja kuluttajan odotuksiin, so. toimiiko haku riittävän hyvin. Tämän perusteella Google säätää hakua tarpeen mukaan. Laadukkaimmat sivut nousevat kärkeen, huonoimpia ei listata lainkaan.

Ohjekirjassa on kolme osiota, joista ensimmäinen käsittelee sivujen laatua. Muut osiot ovat matkapuhelimella tehtävien hakujen kriteereistä ja siitä, täyttääkö löydetty sivu sille annetut odotukset (Needs Met Rating Guideline). Matkapuhelimelle optimoidut sivut ovat verraten uusi Googlen antaman arvostuksen kriteeri. Siksi tätä puolta painotetaan myös arvioijille annetuissa ohjeissa. Mikäli sivu ei toimi älypuhelimessa, se saa huonoimman arvosanan olipa sisältö miten laadukasta hyvänsä. Palataan mobiilioptimointiin myöhemmissä kirjoituksissa.

Mitä laatu on?

Sivuille annetaan arvosana välillä highest quality / lowest quality. Tässä keskitymme vain high tai highest quality -sivuihin. Google painottaa huippulaadun tärkeyttä etenkin käyttäjien talouteen tai hyvinvointiin liittyvillä sivuilla. Niissä laadun on yksinkertaisesti pakko olla hyvää, muuten sivu vajoaa hakutulosten pohjalle.

Googlen antama arvostus perustuu seuraaviin asioihin:

• Sivulla pitää olla riittävä määrä ydinsisältöä (main content, MC). Arvioinnissa ratkaisee paitsi sisällön muoto myös sen toimivuus. Saako valitun tuotteen ostoskoriin, ja ovatko esimerkiksi pelit ja visailut pelattavia.
• Sivun pitää olla asiantunteva, vakuuttava tai luotettava. Julkaistu sisältö heijastaa asiantuntemusta ja luotettavuutta, joka tulee joko julkaisijalta tai sivun käyttäjiltä. Esimerkiksi minun olisi turha tehdä blogia moottoriajoneuvojen huollosta.
• Sivun maine ja arvostus muidenkin kuin sivuston ylläpitäjän näkökulmasta. Arvioitsijaa kehotetaan tutkimaan ulkopuolisia lähteitä, kuten käyttäjien arvioita, uutisia, Wikipediaa ja muita vastaavia puolueettomia tahoja.
• Tarjolla on riittävä määrää tietoa sivustosta. About us, yhteystiedot ja sivuston ylläpitäjän tiedot vastaavat tähän tarpeeseen.
• Sivulla on ydinsisältöä tukevaa lisäsisältöä (supplementary content, SC), esimerkiksi verkkokaupassa kokotaulukko tai listaus muiden valmistajien samanlaisista tuotteista. Tämä auttaa erityisesti isoja organisaatioita tai laajoja sivustoja nostamaan luokitustaan. Lisäsisällön puute ei kuitenkaan ole este korkealle luokitukselle, kunhan asiat ovat muuten kunnossa. 
• Sivun rakenteen pitää olla toimiva. Ydinsisällön pitää erottua heti sivun latauduttua, mainokset eivät saa peittää varsinaista viestiä ja niiden pitää erottua selvästi muusta sisällöstä.
• Sisällön tuoreuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Päivittyviä nostoja, uutisia ja vähän 404-sivuihin johtavia linkkejä.

Aina voi parantaa

Toimiva virhesivu on oppaassa usein esimerkkinä hyvästä sisällöstä. Jos pyydettyä sivua ei löydy, kävijälle pitää kertoa 404-sivulla mikä meni pieleen ja miten jatkaa eteenpäin: virheen syy, linkkejä relevantteihin sivuihin ja sivustohaku. Google ei itse ole tässä parhaimmillaan (oheinen kuva).

Moni yritys maksaa tälläkin hetkellä huomattavia summia parantaakseen hakukonenäkyvyyttään, joka on asiana mystifioitu matemaattisten mallien ja koodirivien taakse. Käytännössä vain murto-osa hakukoneoptimoinnista vaatii kurkistusta konepellin alle. Google tarjoaa neuvot ja ohjeet, joilla jokainen pääsee alkuun ja varsin hyviin tuloksiin. Loppu on sisällön ja sisällönhallintajärjestelmän virittelyä, analyysien tekemistä ja johdonmukaista toimintaa.


Kirjoittaja Henrik Hyyppä on Talent Base Oy:n verkkopalveluihin erikoistunut konsultti, jonka ydinosaamista on erilaisten palvelukonseptien suunnittelu ja niihin liittyvien liiketoimintaprosessien määrittely. Henrikin ja muut huippuasiantuntijat verkkopalveluiden konseptointiin ja määrittelyyn löydät tietysti meiltä Talent Baselta.


Ota yhteyttä!
Kerromme mielellämme lisää viimeaikaisista asiakasprojekteistamme. Myynti: Tiia Roine, +358 40 770 2851 tiia.roine@talentbase.fi