keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Onnistu data- ja järjestelmäintegraatioissa, teknologian lisenssimallista riippumatta

Data- ja järjestelmäintegraatio siintää vääjäämättä edessä. Alkaa kuumeinen pohdita. Suljetun vai avoimen lähdekoodin teknologia? Pitäisikö kokeilla ensin ilmaista karvalakkimallia ja katsoa sitten, miten edetään? Seis. Tässä kohtaa piilee vaaran paikka. Ilmaisenkin työkalun suunnittelematon käyttöönotto voi nimittäin tulla kalliiksi.

Ilmainen ei ole ilmaista


Ilmaiset integraatioratkaisut ovat tähän saakka tarkoittaneet lähinnä maksullisten järjestelmien riisuttuja versioita, joiden kehityssyklit noudattavat eri polkuja kuin maksullisten isoveljiensä. Lähes poikkeuksetta ne vaativat korkeaa teknistä tietotaitoa ja ratkaisukohtaista perehtymistä. Budjettia syö helposti erityisesti liiketoiminnan kannalta epäoleellinen (tuottamaton) tekninen työ lukuisten ennakoimattomien työtuntien muodossa. Näin käy väistämättä, jollei ole täysin selvää, mitä ollaan ottamassa käyttöön, ja mitä sen valjastaminen osaksi integraatioarkkitehtuuria vaatii tekniseltä tiimiltä. Ilmainen ei ole ilmaista.

Kun organisaation sovelluskatalogiin otetaan mukaan avoimen lähdekoodin integraatiotyökalu, kannattaa aluksi kartoittaa sen tekniset ominaisuudet ja tukipalvelut. Arvioi tarkkaan myös panostukset, joita työkalun täysipainoinen hallitseminen vaatii. Hyvä kumppani, joka oman teknisen resurssin puuttuessa auttaa käyttöönotossa ja kehityksessä, maksaa itsensä helposti takaisin.

Markkinoilta löytyy kuitenkin jo erinomaisia ilmaisia tiedonhallintatyökaluja, joiden avulla voidaan luotettavasti kehittää laadukkaita ja kustannustehokkaita integraatioratkaisuja. Oman tarpeen ja osaamisen kunnollinen ymmärtäminen on avain oikean teknologian ja lisenssointimallin valintaan.


Mikä lisenssimalli on sinulle paras?


Ennen kuin valitset teknologiaa ja ratkaisua omaan projektiisi, niin mieti ainakin seuraavat asiat:

  • Mikä on oikeasti tekninen tarve? Entä liiketoiminnan? Onko kyse liiketoimintakriittisestä integraatiosta?
  • Skaalautuuko ratkaisu eli paljonko organisaatiossa on erilaisia ja erityyppisiä tietolähteitä?
  • Tarvitaanko reaaliaikaisuutta, vai riittääkö hitaammat eräajot?
  • Mitä rajapinta- ja tietovarastointiteknologioita on tällä hetkellä käytössä, ja mitä tulevaisuudessa? 
  • Mikä on oman ICT-henkilöstön tekninen osaaminen?
  • Minkä verran rahaa on käytettävissä nyt? Entä tulevaisuudessa?
  • Vaatiiko uusi ratkaisu investointeja laiteinfraan?
  • Onko ratkaisu osa isompaa kokonaisuutta, esimerkiksi MDM-ratkaisua? 

Seuraavana muutamia karkeahkojakin yleistyksiä näistä lisenssimalliltaan erilaisista ratkaisuista.

SULJETUN LÄHDEKOODIN TEKNOLOGIAT


PLUSSAT:
+ Valmis tuote
+ Kattavat tukipalvelut
+ Ulkoista osaamista usein hyvin saatavilla (riippuu toki teknologiasta)
+ Toimittajalta usein saatavilla koulutuspalveluita
+ Ennakoitava tuotteen kehityksen roadmap ja yksi selkeä taho vastuussa kehittämisestä
+ Parempi dokumentaatiotaso

MIINUKSET:
- Tuki- ja ylläpitopaketit usein hinnakkaita
- Jos sovellusta pitää räätälöidä, se on hidasta ja kallista. Varinaiseen lähdekoodiin ei edes pääsyä, joten kehittäminen tapahtuu rajapintojen kautta.
- Laajennettavuus kalliilla lisäkomponenteilla
- Lisenssit huonosti projektin ja organisaation kokoon skaalautuvia (ja kalliita) 
- Lukittuminen yhteen ratkaisuntarjoajaan 


AVOIMEN LÄHDEKOODIN ALUSTAT


PLUSSAT:
+ Mahdollista kehittää itse lisää ominaisuuksia lähes rajoituksetta
+ Teknologiat perustuvat tunnettuihin yhteisövetoisiin ratkaisuihin
+ Suuri määrä erilaisia liitännäiskomponentteja
+ Geneeristä osaamista sovelluksen teknologioille löytyy runsaasti
+ Päivityssyklit usein vain vähän teknologioiden päivityssyklien perässä
+ Roadmap elää teknologiatilanteen ja tarpeen mukaan joustavammin
+ Vain työkustannuksia 
+ Haluttaessa lisensoinnilla voidaan hankkia tukipalveluita 3. osapuolilta.


MIINUKSET:
- Ongelmatilanteet vaativat syvempää teknologiaosaamista ja kärsivällisyyttä
- Kehitysroadmap ei ole yhden selkeän tahon hallinnassa
- Ei takuuta tai SLA:ta (jollei ostettavissa 3. osapuolelta)
- Soveltumattomuus sellaisenaan vaativimpiin enterprise-tason ratkaisuihin
- Dokumentaatiotaso voi olla hyvinkin heikko ja hajautunut
- Tietoturvan ja laadun valvonta yhteisön vastuulla. Lopputulos riippuu yhteisön aktiivisuudesta.


Integraatioratkaisun valintaan ei ole yhtä oikeaa vastausta. Onnistuneen valinnan taustalla on riittävän kattava esiselvitys. Varmista ajalliset, rahalliset ja tekniset resurssit sen mukaan, onko valintasi suljetun vai avoimen lähdekoodin ratkaisu. Täysin ilmaista ei ole mikään.

Mikäli haluat asiantuntija-apua integraatioratkaisujen vertailuun ja teknologiavalintoihin, ota yhteyttä myyntiimme: tiia.roine (at) talentbase.fi.


Kirjoittaja Jarno Mustakallio on Talent Base Oy:n konsultti, jonka osaamiseen kuuluvat erityisesti data- ja järjestelmäintegraatiot, master data ja datan laadun parantaminen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti