ICT-ostamisen merkitys kansallisissa tuottavuustalkoissa

Tieto- ja viestintäteknologian (ICT) merkitys työn tuottavuuden kehittämisessä on kiistaton. Valtiontalouden heikko tila uhkaa kuitenkin kutistaa ICT-investointeja myös tulevalla hallituskaudella, joten rajallisista resursseista on viimeistään nyt otettava kaikki irti. Suomesta löytyy osaamista ja kokemusta, joilla on rakennettu globaaleja menestystarinoita, mutta kuinka tämä osaaminen saadaan myös julkisen sektorin käyttöön?

Tätä kirjoitettaessa monella yhteiskunnan ja talouselämän osa-alueella on hyvää pöhinää. Maa on näillä hetkillä saamassa uuden hallituksen luomaan sellaisia puitteita, joilla turhankin hyisissä vesissä viime vuodet seilannut laiva saadaan toivottavasti kääntymään. Kansakuntamme perinteinen ja rajun rakennemuutoksen kautta uudistunut tukijalka metsäteollisuuskin (tai modernimmin biotalous) on avannut investointihanat jopa historiallisen suuressa mittakaavassa. Halu ja tekemisen meininki on kova; tästä noustaan. Valtiojohto tulee tämän nousun eteen tekemään kaikkensa – varmasti soveltuvin osin myös yrityselämän ja kansainvälisen liiketoiminnan kokemuksella ja opeilla. Toivoa ainakin sopii.

Suomi kuntoon -talkoiden päästessä vauhtiin on hyvä palauttaa mieliin syitä, miksi tähän jamaan ylipäätään jouduttiin. Vaikka niistä on jo jauhettu varsin kattavasti ja erilaisin ideologisin painotuksin, yksi syistä on kuitenkin sellainen, josta jopa eri poliittiset ryhmittymät tuntuvat olevan yhtä mieltä: Suomessa tehdyn työn tuottavuus on heikko. Tyypillisesti tuottavuusongelmaan on tarjottu lääkkeeksi muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaa, mutta tällä kertaa juuri siitä halutaan leikata.

Investoiminen tieto- ja viestintäteknologiaan parantaa tuottavuutta

Teknologiateollisuus ry:n viime syksynä julkaiseman Suomi uuteen nousuun -raportin mukaan tieto- ja viestintäteknologia on merkittävin Suomen talouskasvuun vaikuttanut yksittäinen tekijä viimeisen 15 vuoden aikana: se on vastannut kahdesta kolmasosasta siitä teknologian kehityksestä, johon talouskasvu perustuu. Sen on arvioitu luoneen puolet työn tuottavuuden ja 40 prosenttia kokonaistuotannon kasvusta. Huomionarvoista raportissa on se, että jopa Nokian vaikutuksesta puhdistetun tieto- ja viestintäteknologian vaikutuskanavien arvioidaan luoneen kolmasosan kaikesta kansantalouden työn tuottavuuden kasvusta ajanjaksolla 1998–2012.

Tämän valossa kuulostaakin erikoiselta, että yksi muun muassa vaalitenteissä mainituista keskeisimmistä julkisten menojen säästökohteista on ollut juurikin julkishallinnon ICT-investoinnit. Miksi ihmeessä säästää sellaisessa, jonka avulla saadaan parempaa tuottavuutta eli yksinkertaistettuna kansalaisten ja yritysten kannalta parempia julkisia palveluja pienemmillä tuotantokustannuksilla? Populismia tai ei, mikä on se peruste, jolla voidaan sanoa, että julkisen sektorin toiminnan tehostamiseen eivät päde samat lainalaisuudet kuin yksityisellä sektorilla? Lainalaisuudet, joita kukaan ei lähde edes kyseenalaistamaan yksityisellä sektorilla. Ilmeisesti julkisen sektorin tapauksessa ICT-panostusten katsotaan suurelta osin merkitsevän, jos ei nyt rahan suoranaista haaskausta, niin ainakin hukkainvestointeja, jotka eivät järkevässä ajassa (tai koskaan) maksa itseään takaisin. Tämän käsityksen syntymisessä osansa lienee myös julkisuudessa käsitellyillä, vähemmän mairittelevilla IT-hankkeilla.

Kiihtyvä digitalisaatio vaatii huippuosaamista myös oikeiden asioiden ostamisessa

Yksityisen sektorin toimijalla tulosvastuu on välitön; pärjätäkseen toimialallaan yritys tyypillisesti panostaa kilpailukykyynsä esimerkiksi investoimalla palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen ja toisaalta pitämällä kulurakenteensa kestävänä. Jos yritys ei investoi, se todennäköisesti jää kilpailun jalkoihin eikä sitä pian enää ole. Jos yritys investoi vääriin asioihin väärässä mittakaavassa, voi käydä samoin. Onko julkisten ICT-investointien huonon maineen taustalla se, että investoinnit on suunnattu vääriin asioihin? Harvemmin ehkä näin, koska jos tarkastellaan julkisuudessakin käsiteltyjen investointihankkeiden kohteita, vaikkapa sähköistä potilastietojärjestelmää Apottia, niin hankkeen tavoitteethan ovat mitä hyödyllisimmät: yhtenäiset toimintatavat, kustannustehokas ja laadukas toiminta, tiedolla johtaminen ja tiedon hyödyntäminen, asiakaslähtöinen toiminta, tyytyväiset käyttäjät ja uudet innovatiiviset toimintatavat. Edellä mainitut tavoittelemisen arvoiset asiat voisivat olla minkä tahansa vakavasti otettavan yrityksen ICT-hankkeen perusteluissa.

Mistä ongelmat sitten johtuvat? Valtiovarainministeriö on tänä vuonna julkaissut Kuntien ICT-palveluiden ostamisen ja järjestämisen ohjeistuksen, jossa todetaan, että tavoitteiden tunnistamisen lisäksi hyvä hankinta edellyttää hankittavan tuotteen tuntemista, hankintalainsäädännön ymmärtämistä ja hyvää sopimuksen laadintaa. Mutta kuinka syvällistä tuotteen tuntemista voidaan hankintavaiheessa kuitenkaan odottaa? Digitalisaation mahdollisuuksien tunnistamisesta on vielä pitkä matka siihen, että ostaja ymmärtää, mitä toimittaja myy, tai että toimittaja osaa toimittaa sitä, mitä ostaja haluaa. Yhä useamman yrityksen ICT-hankinnoista vastaavat ovat todenneet tämän saman, ja siksi he ovatkin hankkineet teknologioista ja toimittajista riippumattoman ammattilaisen heidän ja toimittajiensa väliin. Kun IT-suunnittelun ammattilainen hoitaa esiselvitykset ja varmistaa, että ostetaan oikeaa asiaa, ja lisäksi vielä ohjaa toteutusta asiakkaan edun mukaisesti, hankkeen onnistuminen on varminta. Riippumaton aihealueen asiantuntija haastaa kaikki osapuolet tekemään parhaansa hankkeen eteen. Juuri tämän vuoksi puolueettomien asiantuntijoiden tekemä määrittely- ja suunnittelutyö sekä innovaatiot organisaation toimintatapojen ketteröittämiseen ovat tehostaneet niin kansainvälisten suuryritysten kuin pienempien kotimaistenkin yritysten IT-investointien tarkoituksenmukaisuutta ja osumatarkkuutta - eli ennen kaikkea kilpailukykyä.

Suomessa on huippuosaamista ICT:n tehokkaaseen hyödyntämiseen ja ostamiseen – viimeistään nyt tämä pitää saada myös julkisen hankintapuolen käyttöön

Tässä pienessä maassa on kiistatonta huippuosaamista ICT-ratkaisujen suunnitteluun, ostamisen ohjaukseen ja hankkeiden läpivientiä tehostavien menetelmien kehittämiseen ja soveltamiseen. Tämä osaaminen on kehitetty ja testattu äärimmilleen viritetyssä globaalissa kilpailuympäristössä, ja sen toimivuus on todistettu useissa massiivisissakin hankkeissa. Saavutetuista hyödyistä voivat kertoa esimerkiksi meidän omat asiakkaamme. Miksei siis meidän julkinen sektorimmekin voisi edustaa maailman huippua ICT:n hyödyntämisessä ja ostamisen tehokkuudessa? Me IT-suunnittelun ammattilaiset jaksamme kyllästymiseen saakka hokea, että laadukkaaseen suunnitteluun ja toimituksen ohjaamiseen käytetty raha maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Hyvä suunnittelu ja oikeanlainen ostaminen säästävät, joten tuomme osaamisemme mielellämme tuottavuustalkoisiin mukaan.

Kirjoittaja Mikko Mustakallio on Talent Base Oy:n perustajajäsen, IT-suunnittelun ammattilainen ja tinkimätön asiakkaidensa edunvalvoja. Talent Basen IT-suunnittelun ammattilaiset ovat tavattavissa 19. toukokuuta Valtio Expossa, jossa olemme mukana teemalla innovatiivinen ICT tuottavuuden kehittämisessä. Tule tapaamaan meitä ständillemme tai sovi tapaaminen jo ennakkoon: tiia.roine@talentbase.fi

Lisätietoja:
Mikko Mustakallio, +358 40 861 9254
mikko.mustakallio@talentbase.fi