Tilaisuus varattiin loppuun jo hyvissä ajoin. Paikaksi oli valittu Espoon modernin taiteen museo EMMA. Paikkavalinnalla haluttiin nostaa esiin konkreettisia esimerkkejä kotimaisesta, laadukasta ja innovatiivisesta suunnittelu- ja design-perinteestä, jota Talent Basekin omalla suunnittelutyöllään edustaa, tosin digitaalisten palveluiden ja sovellusten puolella.
Aamun agenda vaikutti suoraviivaiselta. Tero Laatikainen alustaisi siitä, kuinka saatavilla oleva, hyvälaatuinen data mahdollistaa uudet innovaatiot, ja kuinka datan laatu tuodaan osaksi operatiivista, tuottavaa työtä. Alec Sharp puolestaan kertoisi bisnesprosessien mallintamisesta ja prosessien sopeutumisesta ketterään kehitykseen.
Lopuksi Erkka Pälä nostaisi esiin asian, joka usein unohtuu innovoinnin huumassa. Tietosuoja ja etenkin henkilötietojen suojaaminen on keskeinen osa innovaatiosta syntynyttä liiketoimintaa. Sen laiminlyöminen käy kalliiksi ja voi romahduttaa jopa koko bisneksen.
Data innovaatioiden polttoaineena - Tero Laatikainen, Talent Base Oy
Isäntiä edustanut Tero aloitti esimerkeillä tietoon pohjautuvista innovaatioista, joista tuoreimpia on elokuussa julkaistu Facebookin virtuaalinen assistentti M. Se on eräänlainen sosiaalisen median vastine Applen Sirille. Sovellus tullee jatkossa tutuksi yhä useammalle Facebookin palveluja käyttävälle. Datan merkitys ei kuitenkaan kasva ainoastaan kuluttajamarkkinoilla. B2B-puolen esimerkkinä Tero mainitsi Daqri-älykypärän, jota sivuttiin jo aikaisemmassakin blogipostauksessamme. Älykypärän avulla data voidaan tuoda osaksi operatiivista tekemistä.
Saatavilla olevalla datalla on siis suora yhteys siihen, miten innovaatiosta tehdään kannattavaa liiketoimintaa. Digitaalisuus ja etenkin avoimet rajapinnat tekevät datasta ja sen keräämiseen liittyvistä prosesseista läpinäkyviä. Tämän vuoksi tiedon laatu nousee keskiöön. Eräänkin tutkimuksen mukaan kaikesta kerätystä datasta vain 0,5 % analysoidaan koskaan. Vaikka analysointi on vain yksi osa tiedon hyödyntämistä, viesti on tärkeä. Panokset on laitettava merkittävään tietoon eli siihen tietoon, joka on liiketoiminnan näkökulmasta kriittisintä. Mieti siis tarkoin, millaista tietoa keräät ja mihin sitä on tarkoitus käyttää.
Datan hyödyntäminen innovoinnissa edellyttää, että tieto on kuvataan ymmärrettävällä ja riittävän yksinkertaisella tavalla. Onnistunut kuvaus edellyttää tiedon kuvaamisen eri tasoilla. Teron mukaan hyvä nyrkkisääntö on, että datan sisältö pitää aina pystyä esittämään selkokielisesti olipa käyttäjäkunta tai käyttökohde mikä hyvänsä.
Innovoinnin mallina Tero esitti kolmion, jonka pohjalla on ydintieto, eli kaikki olennainen tieto jota tarvitaan innovaation tekemiseen, kaupallistamiseen ja laajentamiseen. Prosessit ovat kolmion keskellä. Ilman niitä tiedon järjestelmällinen kerääminen ei onnistu. Tästä päästään kolmion kärkeen eli sovelluksiin, joissa kerätty data muuttuu myytäväksi tuotteeksi/palveluksi.
Tero tiivisti esityksensä seuraavasti: ”Data on innovoinnin polttoaine. Prosessit sen moottori.” Koko esitys on katsottavissa Slideshare-kanavallamme.
Nopea ja innovatiivinen prosessimallinnus ketterässä ympäristössä - Alec Sharp, Clariteq Systems Consulting Ltd
Alec Sharp kertoi meille prosesseista ja niiden yhdenmukaistamista helpottavista tekniikoista. Mies on alan palkittu guru, vyön alla yli 35 vuoden kansainvälinen kokemus liiketoiminnan prosesseista ja vaatimushallinnasta. Alec on auttanut niin julkisen sektorin palveluita kuin suuryrityksiä suoristamaan prosessejaan ja tuomaan ryhtiä tekemiseen.
Äkkinäinen voisi luulla, ettei prosesseja puisevampaa aihetta ole. Alec on ensimmäinen myöntämään, että tämä pitää paikkansa, mikäli prosessit käsitetään ja vielä pahempaa, määritellään väärin. Homma menee pieleen jo lähdössä, kun pieni porukka alkaa väsätä vuokaavioita toisilleen. Viereisessä siilossa samanmoinen tiimi tekee rinnakkaista ja usein myös päällekkäistä prosessia hieman toisesta näkökulmasta.
Prosessikehityksessä on ensimmäiseksi mietittävä, mitä prosessilla haetaan (what). Vasta sen jälkeen voidaan määritellä, ketkä (who) prosessia käyttävät, ja miten se tehdään (how). Käytännössä tämä tarkoittaa kokonaiskuvan hahmottamista. Kattava kuva vaatii kaikkien asianomistajien näkemystä prosessin eri vaiheista. Sen jälkeen nimetään mahdollistajat (enabler), joiden kautta prosessi etenee vaihe vaiheelta haluttuun lopputulokseen. Siilot eivät sinänsä ole paha asia, kunhan kaikki ovat samalla kartalla ja noudattavat samaa prosessia.
Agile-metodin keskeinen piirre on nopea tuotteistaminen ja jatkuva parantaminen. Lopputuote ei ole koskaan täysin valmis, ja mahdollisten virheiden kautta tehdään entistä parempaa. Miten tähän malliin istuu jäykäksi mielletty prosessi? Alecin mukaan kuin nyrkki silmään. Vastoin oletuksia kehitystiimit nimenomaan kaipaavat hyvin mallinnettua prosessia ohjaamaan suunnittelu-kehitys-tuotteistus -sykliä. Kukaan ei koodaa prosessien mukaan, mutta koodaus on eräs prosessin työvaihe. Ketterästä kehityksestä on tullut vallitseva metodi myös ns. perinteisissä firmoissa, mikä entisestään korostaa sen nivomista osaksi koko liiketoiminnan kattavaa prosessia.
Kaikkiaan varsin kattava esitys prosessien merkityksestä ja sovittamisesta liiketoimintaan. Samalla saimme annoksen taukojumppaa. Alec on näet asiantuntijaksi erittäin sujuva puhuja ja armoitettu esiintyjä. Yleisö otetaan mukaan ja humoristinen tyyli kirvoitti hyvät naurut.
Alec tiivisti näkemyksensä muutamaan lauseeseen. ”Get it to market” vaati kuria. Siksi myös ketterään kehitykseen perustuvan innovoinnin pitää perustua prosesseihin. Koko esitykseen voit tutustua Slideshare-kanavassamme.
Henkilötiedot ja lainsäädäntö innovaatiotoiminnassa - Erkka Pälä, Legentum Oy
Datan laadusta ja keräämisen prosessista oli sujuva jatkaa sen säilyttämiseen. Lavalle astui Erkka Pälä, tietosuojan asiantuntija. Juristina hän pohjasi esityksensä nykyiseen ja piakkoin uudistuvaan EU:n laajuiseen tietosuojalakiin.
Tietosuoja on osa yksityisyyden suojaa. Tarkkaa määritelmää ei ole, vaan asiayhteys ratkaisee määritelmän. Tästä syystä tietosuoja on jo jonkin aikaa ollut myös kuluttajien huulilla. Ikäviä esimerkkejä löytyy sekä koti- että ulkomailta: poliisin salainen rekisteri, jonne päätyi naapurimaan presidentti, Facebookin käyttöehtojen muutokset, Ashley Madison -palveluun tehty tietomurto sekä tietenkin Snowdenin paljastus.
Jos yrityksellä on työntekijöitä, asiakkaita tai yhteistyökumppaneita, tietosuoja on otettava huomioon liiketoiminnassa. Tässä kohtaa on muistettava, ettei tietosuoja tarkoita vain tuotannossa olevaa dataa. Sen piiriin kuuluu kaikki yrityksessä oleva tieto, jonka avulla tietty henkilö voidaan yksilöidä. Kun tiedolla on elinkaari tai sen kohde pyytää poistoa, data pitää poistaa kaikista järjestelmistä, Excel-taulukoista testiympäristön lokitiedostoihin.
Erkka mainitsi tutkimuksen, jonka mukaa tietomurron kustannus on noin 100 dollaria henkilöltä. Esimerkiksi yllä mainitussaa Ashely Madison -tapauksessa murron kohteeksi joutuneet nostivat 760 miljoonan Kanadan dollarin korvausvaateen. Uudistuva EU:n tietosuojalaki määrittää tiukat sanktiot tietosuojan laiminlyönnistä. Lain perimmäinen tarkoitus on yhtenäistää maiden välisiä tietosuojalakeja mutta myös lisätä yritysten vastuita ja sanktioita.
Viimeistään tässä vaiheessa kuulijoille kävi selväksi, että tietosuoja ei ole vain taustalla tapahtuvaa byrokratiaa. Se pitää ottaa huomioon palvelun tai tuotteen alkuvaiheessa. Jälkeenpäin varmistaminen on kallista ja harvoin täysin vedenpitävää. Miten tietosuoja sulautetaan osaksi liiketoimintaa? Suunnittelu ja toteutus tehdään ylhäältä alaspäin, koko firman laajuisesti, mutta vastuu pitää olla nimetyllä henkilöllä. Muuten siilot toimivat omilla säännöillään, mikä vaikeuttaa toteutusta ja johtaa ristiriitaisiin tulkintoihin.
Käytännössä tietosuojan suunnittelussa kannattaa kysyä, tarvitaanko henkilötietoja? Voisiko tiedon sen sijaan anonymisoida tai vähintään pseudonymisoida, jottei dataa voi suoraan yhdistää tiettyyn henkilöön. Mikäli henkilötiedolle on liiketoiminnallista käyttöä, määritä ja rajaa käyttötarkoitus. Samalla pitää määrittää tiedon elinkaari ja muistaa, että kaikki arkaluonteinen tieto vaatii suostumuksen (esimerkiksi terveys ja rikostuomiot). Kaikki tämä vaikuttaa tiedon keräävästä käyttöliittymästä datan tallennukseen ja poistoon. Erkan esitys löytyy kokonaisuudessaan Slideshare-kanavastamme.
Kokonaisuudessaan aamiaistilaisuus oli tiivis paketti tiedon merkityksestä digitaalisessa liiketoiminnassa. Pelkkä hyvä idea tai ripeä toteutus ei takaa kassavirtaa, jollei niiden takana ole älykästä dataa. Kirkkaaseen aamupäivään poistuneet kuulijat saivat mukaansa uudenlaisia näkökulmia ja kättä pitempää oman alansa bisnekseen. Seuraavalla kerralla aihe on jotain muuta, mutta esitysten taso varmasti vähintään yhtä hyvä.
Tässä vielä linkit kaikkiin aamiaistilaisuuden esityksiin:
Lisätietoja datasta, prosesseista ja turvallisesta datan hyödyntämisestä sekä muista asiantuntijapalveluistamme: Tiia Roine, 040 770 2851, tiia.roine@talentbase.fi
Raportin kirjoittaja Henrik Hyyppä on Talent Base Oy:n verkkopalveluihin erikoistunut konsultti, jonka ydinosaamista on erilaisten palvelukonseptien suunnittelu ja niihin liittyvien liiketoimintaprosessien määrittely.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti