Talent Talk round
table –tilaisuus järjestettiin 4. maaliskuuta ja kokosi tällä kertaa yhteen
keskustelijat viidestä yrityksestä, viideltä toimialalta. Talvisen merellinen
maisema kajasti Villa Katayan ikkunoista, kun ryhmä jakoi näkemyksiään ja
kokemuksiaan kahdesta ajankohtaisesta aiheesta: asiakaskeskeisyydestä ja
digiajan strategisesta osaamisesta. Keskustelua fasilitoivat Talent Basen
osakkaat Nino Ilveskero ja Mikko Meriluoto. Tämä kirjoitus on yhteenveto tilaisuuden keskustelusta.
Pieni vau
joka kerta
Ensimmäisessä
teemassa pureuduimme asiakaskeskeisyyden sisimpään ja pyrimme ymmärtämään, mitä
se tarkoittaa yrityksen toiminnalle ja mistä hyvä asiakaskokemus koostuu.
Ensimmäinen
haaste asiakaskeskeisyydessä on hahmottaa, kuka on asiakas. Toisinaan
yrityksellä voi olla useita eri asiakasryhmiä, joiden kesken on tehtävä
priorisointeja tai kompromisseja. Esimerkiksi mediayhtiöt joutuvat tasapainoilemaan B2B-asiakkailta
tulevan mainosrahan, eli mainosten määrän, ja kuluttajien mieltymysten välillä.
Pankki- ja vakuutustoimialalla asiakas määritellään sopimusosallisena. Esimerkiksi henkivakuutuksen
edunsaaja on asiakas, vaikka raha tuleekin vakuutuksen ottajalta. Monilla yrityksillä asiakkaita ovat niin jälleenmyyjät kuin kuluttajatkin. Tavallista on myös se, että eri liiketoiminnoilla on erilaisia määrityksiä
asiakkaalle.
Toinen tärkeä ja
vaikea asia on asiakkuuden omistajuus ja vastuu asiakaskokemuksesta. Osaltaan
kaikki yrityksessä työskentelevät ovat vastuussa asiakkaasta ja hänen
kokemuksestaan, toisaalta kokonaiskuva ja –vastuu pitää pystyä osoittamaan
organisaatiossa jollekin. Asiakkaasta kertyy tietoa monesta kosketuspisteestä,
ja asiakkaat osaavat jo odottaa, että heidät ja heidän mieltymyksensä
tunnistetaan ja huomioidaan.
Asiakaskeskeisyys
on kyky tuottaa asiakkaalle jokaisessa kohtaamisessa pieni vau-elämys.
Asiakaskokemus koostuu monista asioista läpi asiakkaan elinkaaren. Sitä ei siis
pidä nähdä yksittäisenä, kertaluontoisena asiana, vaan siirtymänä kokemuksesta
toiseen. Näin ollen ei ole muuta vaihtoehtoa kuin, että asiakaskokemus pitää
olla kaikkien yrityksen toimintojen ja jokaisen henkilön vastuulla. Ylimmän
johdon tehtävänä on varmistaa, että kaikki ymmärtävät tämän periaatteen ja oman
roolinsa kokonaisuudessa. Millään yrityksen
toiminnolla tai yksiköllä ei pitäisi olla vain sisäisiä asiakkaita, vaan
kaikkien toimintaa pitää ohjata ulkoisten asiakkaiden tarpeet.
Data on tärkeä
väline asiakaskeskeisyyden toteuttamisessa. Mittaamisen ja seurannan on oltava
nopeaa, jotta organisaatio saa palautteen toiminnastaan välittömästi ja voi
korjata ja parantaa toimintaansa. Verkkopalvelussa voidaan tehdä kokeiluja, joista tulokset saadaan jopa muutamassa tunnissa. Asiakastietojen
käsittelyssä on tärkeää, että asiakkaiden luottamusta ei menetetä, eikä rikota
lakia tai määräyksiä. Toisinaan organisaatiot saattavat kylläkin olla datan
hyödyntämisessä liiankin varovaisia ja keksiä itse rajoitteita sille. Tällöin
on vaarana antaa kilpailijoille tarpeetonta etumatkaa.
Pankki- ja pelialalla toimialan voimakas sääntely vaikeuttaa
asiakaskeskeisyyden toteuttamista. Toisaalta se voi myös ohjata uudenlaiseen
ajatteluun esimerkiksi siten, että markkinointi on muutettava palveluksi.
Curling-johtajuus,
kiintiöjäärä ja ATK-kerho
Uusi aika
edellyttää uudenlaista johtajuutta. Curling-johtaja raivaa esteitä ihmisten
onnistumisen tieltä. Projekti- ja kehitystiimien organisointiin on etsitty ja
löydetty uusia malleja. Samassa tiimissä tiiviissä yhteistyössä ovat toimineet muun muassa operatiivisen
mallin suunnittelijat, data analystit, tekninen toteutustiimi ja liiketoiminnan
edustajat. Näin organisaatioyksiköiden rajat hämärtyvät ja toiminta voi olla
aidosti ketterää ja innovatiivista. Palvelumuotoilu ja
asiakaskokemuksen suunnittelu yli kanavien ovat asioita, jotka voivat vaatia täysin uusia rooleja. Myös uutta osaamista tarvitaan. Toisinaan se
onnistuu siten, että nykyiset työntekijät oppivat uutta. Toisinaan sitä on
hankittava ulkoa. Tärkeintä oppimisessa on innostuksen palo omaan juttuun.
Palkitseminen ja pakottaminen eivät ole kestäviä
ratkaisuja, vaan ihmisten sisäinen motivaatio oppia uutta ratkaisee.
Moniin yrityksiin
on viime aikoina nimitetty Chief Digital Officereita. He ovat usein toimialan
ulkopuolelta tulevia henkilöitä, joilta odotetaan vahvaa muutosjohtajuutta.
Vastaavia muutosagentteja tarvitaan myös muilla organisaation tasoilla. Ihmisten pitää uskaltaa ja pystyä haastamaan vanhat
käytännöt ja käsitykset. Uusien tuulien lisäksi tiimeihin tarvitaan edelleen
vahvaa toimialaosaamista, eli niin sanottuja kiintiöjääriä. Kiintiöjäärä on
tärkeä osa tiimiä, jotta kehittämisessä osataan huomioida mm. toimialan
lainalaisuudet ja sääntely. Näin vältetään pahimmat hutilyönnit.
Erään yrityksen ensimmäisen tietokoneen hankki yritykseen perustettu ATK-kerho. Se ei siis
ollut johdon nerokkaan strategian tulos, vaan pienen, innokkaan ja tutkan alla
toimivan ryhmän idea. Noin kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1994 yritys julkaisi ensimmäisen verkkopalvelunsa. Kokeilevan kulttuurin
ruokkiminen on tärkeä osa nykyaikaisen organisaation toimintatapaa.
Asiakaskeskeisyys
pakottaa ylittämään siiloja
Hyvää asiakaskokemusta ei voi saada aikaiseksi ilman organisaation
siilojen ylittävää ajattelua, johtamista ja toimintaa. Organisaation on
kyettävä näkemään itsensä asiakkaan silmin. Johtajien on mahdollistettava
yhteistyö eri alojen osaajien kesken, rakennettava monialaisia tiimejä ja
rohkaistava kokeiluihin.
Kirjoittaja Nino Ilveskero on Talent Base Oy:n osakas. Nino on kehittänyt verkkopalveluita ja liiketoimintaa sähköistäviä ratkaisuja liki kahdenkymmenen vuoden ajan. Hän saa päivittäisen innostuksensa teknologian valjastamisesta yritysten tarpeisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti