ICT-ostamisen merkitys kansallisissa tuottavuustalkoissa

Tieto- ja viestintäteknologian (ICT) merkitys työn tuottavuuden kehittämisessä on kiistaton. Valtiontalouden heikko tila uhkaa kuitenkin kutistaa ICT-investointeja myös tulevalla hallituskaudella, joten rajallisista resursseista on viimeistään nyt otettava kaikki irti. Suomesta löytyy osaamista ja kokemusta, joilla on rakennettu globaaleja menestystarinoita, mutta kuinka tämä osaaminen saadaan myös julkisen sektorin käyttöön?

Asiakastieto haltuun monikanavaisessa vähittäiskaupassa

Monikanavaisuudessa toteutuu parhaimmillaan laadukas ja miellyttävä asiakaskokemus, jossa kivijalkakaupan palvelu yhdistyy saumattomasti verkon ja mobiilin palveluihin. Kuten edellisessä kirjoituksessani totesin, monikanavaisuudessa onnistuminen vaatii hyvälaatuista ja oikein hallittua tuotetietoa. Se ei kuitenkaan yksin riitä. Tarvitaan myös laadukasta ja hallittua asiakastietoa, jonka avulla voidaan tarjota yksilöllistä palvelua kanavasta riippumatta. Asiakasodotukset ylittävään palvelutasoon päästäkseen pitäisi myös huomioida muutama keskeinen asiakastiedonhallinnan periaate.

Hallittu tuotetieto edellytyksenä vähittäiskaupan monikanavaisuudelle

Vähittäiskaupan alalla monikanavaisuus on päivän sana. Asiakkaille halutaan tarjota helppoa ostamista, oli sitten kyseessä verkko- tai kivijalkakauppa, eikä palvelun pitäisi päättyä kassakoneen kilinään. Monikanavaisuudessa onnistuminen näkyy asiakkaalle yhtenäisenä, tunnistettavana kaupan ilmeenä ja korkeana palvelutasona riippumatta siitä, missä kanavassa hän asioi. Mitä yritys sitten tarvitsee onnistuakseen monikanavaisuudessa? Moniakin asioita kuten yhteen toimivia prosesseja ja oikeaa teknologiaa, mutta erityisesti hyvälaatuista ja oikein hallittua tuotetietoa. Mutta millaista on hyvä, hallittu tuotetieto?

Metadata is crucial for Digital Marketing

Why bother with metadata?

This post is not based on Gartner or any other research, but my own observations on projects my company Talent Base has been carrying out over the last few years.

• All organizations seem to suffer from bad quality of data as well as bad quality of metadata (the data about data or content).
• Most of the organizations are not even aware of the fact that great deal of business problems are due to information management problems.
• Local agile solutions in business units cause severe deadlocks for the data integrations at the global level
• Structured data (schema based metadata) by schema.org has become guideline for on-page mark up, helping search engines understand the information on webpages and provide richer results.

Let’s explore some real life cases where bad (meta) data management caused business failures. 

Web Summit 2014

Web Summit keräsi yhteen 22 000 kävijää Dubliniin, Irlantiin. Kolmipäiväinen tapahtuma toi yhteen start-upit, sijoittajat, suurimmat teknologiayritykset ja teknologian parissa työskentelevät. Tapahtuman tärkeydestä kertoo se, että esim. vuonna 2013 60% Fortune 500 yrityksistä oli paikalla ja vuonna 2014 varmasti enemmän, koska tapahtuman kävimäärä kasvoi yli 10 000 kävijällä. Toisaalta on mielenkiintoista, että vielä 2010 tapahtumassa oli vain 400 kävijää. On siis päivänselvää, että kyseiselle tapahtumalle on ollut tarvetta. Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että tapahtuman kasvu ei haitannut palvelun tasoa. Ihmisiä oli paljon, mutta liikkuminen onnistui, jonottamiselta vältyttiin ja ruoka oli hyvää. 

Voiko Master Data –hanke onnistua?

Samalla kun teollisen internetin, koneoppimisen, ennakoivan analytiikan tai avoimen tiedon hyödyntäminen saa päättäjien leukaperät nyökkäilemään kiinnostuneesti, Master Datan mainitseminen aiheuttaa lähinnä kyllästynyttä päiden pyörittelyä. Kieltämättä on helpompi innostua erilaisista kylpyammeista kuin vesieristeistä laattojen alla. Miksi Master Datan pitäisi silti kiinnostaa? Siksi, että se kattaa yrityksen ydinasiat, joiden ympärillä koko liiketoiminta pyörii.

Vuoden alku toi sertifioitua vahvistusta ketterään määrittelyosaamiseemme

Vuosi 2014 alkoi Talent Basessa henkilöstön osaamisen kehittämisellä, kun konsulttimme suorittivat Scrum Product Owner -sertifiointikoulutuksen. Opitun avulla toimimme entistä paremmin asiakkaidemme IT-hankkeissa tuote- ja järjestelmäomistajien luotettuina työpareina, sekä liiketoiminnan edustajien ja IT-kehitystiimien suuntaan.

Koulutus vahvisti näkemyksemme siitä, että vahvasti toteutuspuoleen painottuvat ketterän kehityksen viitekehykset tarvitsevat rinnalleen soveltuvan tavan tehdä lopputuotteen määrittelytyötä, ratkaisusuunnittelua. Ketterä ei saa tarkoittaa puutteellisesti suunniteltua ja dokumentoitua, vaan sen tulisi tarkoittaa iteratiivista sekä laadukasta täsmämäärittelyä. 

Tähän tarpeeseen kehittämämme KAPO-menetelmä tarjoaa ratkaisun. Menetelmässä hyödynnetään helposti ymmärrettävää tuotteen prototyyppiä, joten liiketoimintojen ja arkkitehtuurin edustajat voidaan ottaa mukaan tuotteen kehitysjonon (Product Backlog) eri kohtien (Backlog Item) työstämiseen (Backlog Grooming) jo määrittelyvaiheessa. Teknisestä toteutuksesta vastaavalle tiimille prototyyppi tuo myös tehokkuutta perinteisten käyttäjätarinoiden (User Story) ja vaatimusten rinnalle, koska määrittelyt ovat täsmällisempiä ja itse protoa voidaan hyödyntää tuoteversion (increment) pohjana. Lisäksi valmiin tuotteen julkaisu ja jalkauttaminen on huomattavasti helpompaa, kun liiketoimintojen edustajat, esimerkiksi prossien omistajat sekä loppukäyttäjät, ovat osallistuneet tuotteen määrittelyyn. 

Lue lisää KAPO-menetelmästä tiivistelmästämme tai aikaisemmasta blogikirjoituksestamme.