Hyvä verkkosivu Googlen mukaan

Millainen on hyvä verkkosivu? Tästä voidaan olla monta mieltä, mutta yleisen käsityksen mukaan hyvä sivu on helppokäyttöinen, tarjoaa halutun vastauksen tai toiminnon ja on toisinaan jopa tyylikäs. Turha miettiä pidemmälle, sillä Google vastasi kysymykseen hiljattain.

Master Datan asema nousussa yritysten kehityslistalla

“Moving Towards Further Levels of Master Data Management (MDM) Maturity” eli väljästi suomennettuna kohti korkeampia avaintiedonhallinnan kypsyysasteita oli tämän kevään Marcus Evansin MDM-konferenssin teema. Kuten iskulause vihjaa, master data ja avaintiedonhallinta ovat jälleen vahvistamassa asemaansa yritysten kehityslistalla. Tässä tiivistys keskeisistä havainnoistamme Master Data and Enterprise Information Management –tapahtumasta, johon osallistuimme 25.-26.4 Berliinissä kumppanisponsorin ominaisuudessa.

Verkkopalvelun suunnittelu: grafiikkaa vai koodattu prototyyppi?

Yleensä verkkopalveluiden uudistaminen aloitetaan tilaamalla luovalta toimistolta visuaalinen suunnittelu havainnollistamaan aiemmin tehtyä konseptia. Toimistolle kerrotaan, mitä uudella verkkopalvelulla tai sivustolla halutaan saavuttaa. Muutaman workshopin jälkeen, konseptin kirkastuttua, verkkopalvelusta tuotetaan pikselintarkka, täydellisyyteen hiottu visuaalinen mallinnus. Yleensä mallinnus on grafiikkaa vailla toiminnallisuuksia tai muita yksityiskohtia. Asiakas katselmoi ja hyväksyy grafiikan, minkä jälkeen se annetaan määrityksenä verkkopalvelun toteuttavalle kehitysprojektille.

Kun asiakas ja graafikko näkevät ensimmäisen version toteutetusta verkkopalvelusta, he saattavat pahimmillaan hämmästellä: ”Mitä ihmettä tapahtui?”

Menetelmä edellä puuhun – eikä edes kovin ketterästi

Kun yritysten kehitysorganisaatiot hakevat tehokkuutta ja nopeampaa kykyä innovoida jonkun menetelmän avulla, saattavat perusperiaatteet joskus unohtua tai jäädä kokonaan oivaltamatta. Kiivetään niin sanotusti menetelmä edellä puuhun – eikä edes kovin ketterästi.

Talent Talk 2016

Talent Talk round table –tilaisuus järjestettiin 4. maaliskuuta ja kokosi tällä kertaa yhteen keskustelijat viidestä yrityksestä, viideltä toimialalta. Talvisen merellinen maisema kajasti Villa Katayan ikkunoista, kun ryhmä jakoi näkemyksiään ja kokemuksiaan kahdesta ajankohtaisesta aiheesta: asiakaskeskeisyydestä ja digiajan strategisesta osaamisesta. Keskustelua fasilitoivat Talent Basen osakkaat Nino Ilveskero ja Mikko Meriluoto. Tämä kirjoitus on yhteenveto tilaisuuden keskustelusta.

Miten Charles Darwin suunnittelisi verkkopalvelun?

Voiko verkkopalvelun rakentaa mukailemaan luonnon lainalaisuuksia? Olisiko siinä mitään järkeä?

Evoluutioteorian mukaan eri eläin-, ja kasvilajit ovat syntyneet lajin yksilöiden eri ominaisuuksien hyödyllisten variaatioiden akkumulaation seurauksena. Lukemattomat pienet selviytymisen tai lisääntymisen kannalta edulliset muutokset ovat mahdollistaneet kunkin lajin sopeutumaan vallitseviin olosuhteisiin mahdollisimman hyvin, ja muotoutumaan sellaiseksi, kuin kukin nykymuodossaan on.

Tietojärjestelmiin - erityisesti verkkopalveluihin joilla on paljon käyttäjiä - on suhteellisen helppo rakentaa samanlaisia mekanismeja, jotka auttavat lajeja sopeutumaan ympäristöönsä. Käytännössä järjestelmän täytyy toteuttaa vain kolme asiaa:

1. Hallittu variaatioiden tuottaminen

2. Kilpailevien varianttien hyödyllisyyden mittaaminen

3. Parhaan variantin periytyminen

Onnistu data- ja järjestelmäintegraatioissa, teknologian lisenssimallista riippumatta

Data- ja järjestelmäintegraatio siintää vääjäämättä edessä. Alkaa kuumeinen pohdita. Suljetun vai avoimen lähdekoodin teknologia? Pitäisikö kokeilla ensin ilmaista karvalakkimallia ja katsoa sitten, miten edetään? Seis. Tässä kohtaa piilee vaaran paikka. Ilmaisenkin työkalun suunnittelematon käyttöönotto voi nimittäin tulla kalliiksi.

Paranna sivustohakusi tarkkuutta, jotta etsivä löytäisi. Ja ostaisi.

Sivustohaku on kuin satujen huutolaispoika, joka tungetaan nurkkaan paremman väen tieltä ja jolta kukaan ei odota juuri mitään. Löydät hakuboksin useimpien sivustojen oikeasta yläkulmasta. Mutta eihän kukaan enää käytä sivustohakua? Tutkimusten mukaan sitä käytetään ja kannattaakin käyttää etenkin verkkokaupoissa.

Hyvin tehdyn sivustohaun avulla voidaan pidentää vierailuaikaa. Lisäksi hakua käyttäneiden konversio on muita parempi. Etsivä siis löytää ja ostaa. Se antaa myös mahdollisuuden markkinoida muita tuotteita tai sisältöjä. Sivustohaku on erityisen hyödyllinen pienissä päätelaitteissa (puhelimet ja tabletit).

Talent Base aamiaistilaisuus - Data. Prosessit. Innovaatiot.

Talent Basen aamiaistilaisuus alkaa olla jo käsite IT:n ja digitaalisen liiketoiminnan ammattilaisten keskuudessa. Tällä kertaa aiheena oli laadukkaan datan ja tehokkaiden prosessien hyödyntäminen innovaatioissa. Hyväkään idea ei kanna, jollei sen käyttämä tai tuottama tieto ole ajan tasalla, yhdenmukaisesti ylläpidetty ja hyvin suojattu.

Tilaisuus varattiin loppuun jo hyvissä ajoin. Paikaksi oli valittu Espoon modernin taiteen museo EMMA. Paikkavalinnalla haluttiin nostaa esiin konkreettisia esimerkkejä kotimaisesta, laadukasta ja innovatiivisesta suunnittelu- ja design-perinteestä, jota Talent Basekin omalla suunnittelutyöllään edustaa, tosin digitaalisten palveluiden ja sovellusten puolella.

Master Data on monisyistä, monista syistä

Olen innoissani! Olen nimittäin viime kuukausina törmännyt hämmästyttävän monta kertaa keskusteluun siitä, mitä Master Data oikein on. Ari Hovi tarkasteli Master Dataa käsitemallinnuksen ja tietovarastoinnin näkökulmasta blogikirjoituksessaan Mitä on Master Data ja sai aikaan aktiivisen keskustelun muun muassa LinkedIn:ssä. Myös jokaisella pitämälläni MDM käytännössä –kurssilla aihe on takuuvarma keskustelun herättäjä.

Kiitos tilauksesta – kotimaisen verkkokaupan anatomia

Verkkokauppa on usein kansainvälistä ja varsinkin sen toimintaperiaatteet ovat pitkälti yleismaailmallisia. Asiakas selailee tuotteita, löytää etsimänsä, panee sen ostoskoriin, kirjautuu jollei ole jo kirjautunut, maksaa tuotteen kolmannen osapuolen palvelulla, saa vahvistuksen ja jää odottamaan hyödykkeen toimitusta. Asiakkaan näkökulmasta ostotapahtuma on varsin suoraviivainen. Siitä huolimatta hyvin harva onnistuu tekemään siitä saumattoman tai jopa miellyttävän kokonaisuuden. Miten kotimaiset tai kotimaisiksi mielletyt verkkokaupat onnistuvat tässä?

Augmented Reality, lisätty todellisuus, ja sen tolkullinen soveltaminen teollisuudessa

Kehitys kehittyy ja välillä tuntuu, että uutta teknologiaa tungetaan markkinoille ilman mitään järjellisiä käyttötarkoituksia. Tekniikka menee edellä ja konseptointi ja sisällöntuotanto laahaavat perässä. Augmented Reality eli lisätty todellisuus uhkasi omassa mielessäni jäädä juuri tällaiseksi teknologiaksi. Teknologiaksi jolle ei ole keksitty mitään tolkullista sisältöä. Saatan olla väärässä.

Viritä impulssiostosten ansat viisaasti verkkokauppaasi

Edellisessä blogikirjoituksessani keskityin myyntityössä käytettäviin suostuttelutekniikoihin, joita on tutkittu ja käytetty iät ja ajat ennen Internetiä, sekä näiden tekniikoiden soveltamiseen verkkokaupoissa. Kun suostutteluun ja suositteluun perehtyy, on helppoa lähteä parantamaan sitä, miten sivusto puhuttelee käyttäjäänsä ja tehdä käyttökokemuksesta myyvempi.

Mutta, monesti itse asian ytimen eli oikeiden tuotteiden tai sisältöjen valitseminen suosittelutekniikoilla varustettuihin myyntipaikkoihin jääkin sitten puolitiehen.

Valjasta verkkokauppasi suostuttelemaan kuin taitavin myyjäsi

Aloitan työaamuni usein avaamalla koneelta Spotifyn. En ole intohimoinen uuden musiikin etsijä. Päinvastoin, liian usein palaan mieluummin vanhojen tuttujen veisujen pariin, mikä on melko tylsää. Viime aikoina Spotify on kuitenkin alkanut tarjota suomalaisillekin käyttäjille toimitettuja soittolistoja. Olen kovasti tykästynyt niihin. Klikkaan sieltä usein jonkun listan soimaan. Soittolistat ovat usein hyvä sekoitus uutta ja vanhaa, kotimaista ja ulkomaista.

5 etätyön myyttiä – busted (or not)!

Tänään 8.10 vietetään Kansallista Etätyöpäivää. Viidettä ja kuuleman mukaan viimeistä kertaa. Jatkossa etätyön sijaan kampanjoidaan laajemmin paremman työkulttuurin puolesta #fiksumpityö -nimen alla. Ehdimme kuitenkin vielä mukaan etätyön juhlallisuuksiin ja palaamme vielä kesän aikana julkaistuun blogisarjaan etätyön myyteistä.

Data – informaatioajan öljy?

Dataa verrataan yleisesti informaatioajan öljyksi. Yhtymäpintoja näiden kahden välillä voidaan löytää, mutta yksi ero on erityisen merkittävä. Öljy on ehtyvä luonnonvara, jonka muodostuminen luonnossa on kestänyt miljoonia vuosia. Dataa puolestaan syntyy sekunnin murto-osissa niin valtavia määriä, että jossain kohtaa meillä voi olla käsissämme hallitsematon datatsunami. Miten öljyä ja dataa sitten verrataan toisiinsa? Entä miten data voidaan jalostaa tuottamaan liiketoimintaa, siinä missä öljyä jalostetaan tuottamaan energiaa?

Verkkokauppaa kivijalassa

Mikä on vähittäiskaupassa usein kuultu ja paljon pelätty repliikki? “Joo, tämä on ihan hyvä, mutta täytyy vielä harkita.” Tätä on edeltänyt tuotteen hypistely, sovittaminen ja muu vastaava puntarointi. Monesti harkitseminen tarkoittaa tuotteen tilaamista verkkokaupasta, koska hinta on halvempi. Asiakkaat voivat kyselyissä vannoa palvelun, lähituotteiden, paikallisuuden ja monen muun nimeen, mutta totuus lukee hintalapussa.

Oma vai ostettu? Oikea IT-osaaminen digitaalisen muutoksen vauhdittajana

Digitalisaatio on muuttanut osin merkittävästikin useiden yritysten varsinaista toimintaa ja nostanut yritysten IT-osaamisen yhä keskeisempään rooliin. Alkukesän Talent Talkissa seitsemän digivaikuttajaa seitsemästä toimialansa johtavasta yrityksestä keskustelivat IT-osaamisen sekä ketterän ja tehokkaan toimittajaverkoston merkityksestä digitaalisen muutoksen vauhdittajana. Kokosimme yhteen keskeiset havainnot, kuinka yritysten IT-osaaminen rakennetaan, jotta se varmasti palvelee nopeasti ja jatkuvasti muuttuvia liiketoimintatarpeita.

7 päättäjää ja 7 yritystä – mitä digitaalisen muutoksen johtaminen heille tarkoittaa?

Digitaalinen muutos puhuttaa. Erityisesti sen johtaminen on herättänyt laajaa keskustelua, joten se oli itseoikeutetusti yksi teemoistamme alkukesän Talent Talk –tapahtumassa. Kutsuimme koolle seitsemän eri toimialoja edustavaa päättäjää, joiden arkipäivää digitaalisen muutoksen johtaminen on. Tässä kolme keskeistä löydöstä keskusteluistamme, joissa vaihdettiin kokemuksia niin globaaleista kuin kotimaisistakin toimintaympäristöistä.

Hansel ICT-konsultointi 2015-2019 puitesopimuskausi starttaa

Talent Basen ja Nitorin muodostama ryhmittymä on valittu Hanselin ICT-konsultoinnin projektinhallinta- ja integraattoripalveluiden puitesopimustoimittajaksi. Nelivuotinen puitesopimus astuu voimaan kesällä 2015 ja täyteen vauhtiin päästään toivottavasti heti tulevan syksyn aikana.

Puitesopimuksen piiriin kuuluvat esimerkiksi projektien suunnittelu, toteutus ja valvonta, ketterän tiimin ohjaaminen, muutoshallinta ja muutosjohtaminen, monitoimittajaympäristön hallinta, projektiportfolion hallinta, arkkitehtuuriohjaus sekä bisneskeissien analyysit.

”Tämä on meille mielenkiintoinen mahdollisuus tarjota kokonaisketterän toimintamallin osaamistamme niin konsultointina kuin kokonaisprojekteinakin valtion piirissä oleville asiakkaille”, kertoo Nitorin toimitusjohtaja Matti Vilmi.

Ryhmittymänä toimiminen tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää asiantuntijaosaamista laajemmalla skaalalla. "Tulevalla sopimuskaudella haluamme tuoda erityisesti vaativista, globaaleista hankkeista kertynyttä IT-suunnitteluosaamista julkishallinnon hankkeisiin", Talent Basen toimitusjohtaja Tomi Bergman lisää.

Seuraavan neljän vuoden aikana tavoitteenamme on osallistua valtiohallinnon digitalisointiin ja tuottavuustalkoisiin omalla ydinosaamisellamme. Osallistumme mielellämme niin pienien kuin suurienkin ihmeiden tekemiseen, joten ota yhteyttä, niin tavataan!

Lisätietoja:

Tiia Roine, +358 40 7702851

tiia.roine@talentbase.fi

Hansel on valtion omistuksessa ja valtiovarainministeriön ohjauksessa oleva voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, joka toimii valtion yhteishankintayksikkönä. Hanselin asiakkaita ovat valtion virastot ja laitokset, valtion liikelaitokset, valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot, yliopistot, eduskunta sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimivat yksiköt.